Pages

Monday, July 4, 2016

Kieli solmussa - Language soup

Siitä lähtien kun tapasin norjalaisen poikaystäväni, en ole voinut välttyä käyttämättä suomen lisäksi englantia päivittäin. Aloitimme kommunikoimaan keskenämme englanniksi, ja englanti on edelleen se kieli jota pääsääntöisesti puhumme kotona. Toki sen jälkeen kun muutin Norjaan, olemme puhuneet päivittäin myös norjaa, jotta pääsen paremmin kiinni kieleen. Se onkin ollut suuri apu esimerkiksi paikallisen murteen ymmärtämisessä (mikä ei to-del-la-kaan ole helpoimmasta päästä!).

Nykyään käytän siis päivittäin ainakin kolmea kieltä: suomea, englantia ja norjaa. Joinain päivinä kaikki kolme kieltä tuntuvat sujuvan loistavasti ja vaihto kielestä toiseen ei ole vaikeaa, mutta sitten on myös niitä päiviä, kun kommunikointi ei tunnu pelaavan enää millään kielellä, edes sillä omalla äidinkielellä. Aika ajoin - etenkin väsyneenä - heittelen sekaan vielä ruotsin kielen sanoja, jolloin täydellinen kielisekamelska on valmis. Ei sille voi siinä vaiheessa kuin nauraa.

Olemmekin saaneet monet naurut kielten kanssa kompastelusta. Etenkin alkuvaiheessa tein varmasti paljonkin virheitä, mutta kaksi muistuu mieleen ylitse muiden: selitin koulussa, kuinka aion muuttaa (flytte) Suomeen kesällä sen sijaan että olisin kertonut vain lentäväni (fly) sinne. Ihmettelin miksi koulukaverit näyttivät ystävällisen hämmästyneiltä.

Toinen mieleen jäänyt kerta on, kun yritin pari kuukautta muuttoni jälkeen innokkaasti selittää avomieheni isoäidille, että avomieheni löysi (fant) jotain, mutta hoinkin vain tiettyä kirosanaa kerta toisensa jälkeen (faen). Ihastuttava isoäiti vain virnisteli ystävällisesti, eikä onneksi pahastunut törkeästä kielenkäytöstäni.

Joka päivä päässä käy siis jonkilainen non-stop raksutus, kun aivot kääntelevät ja vääntelevät sanoja ympäri ämpäri, kielestä toiseen. Siltä ei saa oikeastaan enää ollenkaan rauhaa, vaan se tapahtuu automaattisesti. Pääni selaa sanakirjaa kaiken aikaa, paitsi silloin kun nukun. Mutta uniakin näen kyllä kaikilla kolmella kielellä, niin kummallista kuin se onkin. Ja unissa puhun sujuvasti mitä tahansa kieltä, ingen problem!

Kielisekamelskan keskellä eläminen ei ole aina helppoa, mutta kuitenkin päivä päivältä palkitsevampaa. Täytyy vain olla ottamatta huonoja päiviä turhan raskaasti, on naurettava omille virheille ja jatkettava reippaasti hymyillen eteenpäin. Hauskaahan se vain on oppia uusi kieli ja löytää siitä matkan varrella enemmän ja enemmän nyansseja.

Mahtavaa viikonalkua kaikille!

- Jenni

Uno tottelee norjaksi, mutta nauttii myös suomen kielestä - Uno understands Norwegian but loves hearing Finnish too

All this started when I met my boyfriend two years ago: I had to start using English every single day because that was the only language that we both spoke in the beginning. It’s still the main language between us but obviously we started to speak also Norwegian when I moved here. It was necessary to learn the language better and also to understand the dialect that they speak on this part of Norway. And let me tell you, it is most definitely not the easiest of them all!

Today I use three languages everyday: Finnish, English and Norwegian. Some days I feel like I can handle them all and it’s not difficult to switch from one to another. Then there is the other days when I feel like I can’t even speak my native language well enough. Especially when I'm tired, I start mixing also Swedish to this language soup and you can imagine how well that goes. Then the only right thing to do is to laugh. A lot.

And laughed we have so much. Especially in the beginning I made a lot of mistakes in Norwegian and there is two moments that I still remember well: I told to my friends at school that I’m going to move (flytte) to Finland when I was supposed to tell that I am only going to fly (fly) there. I was a little surprised when they just looked slightly confused instead of happy. 

The other moment is when I was talking to my boyfriend’s grandma pretty much just after moving here. I was excited and tried to explain how my boyfriend had found (fant) something but of course I used a curse word instead (faen) and repeated it many times. Luckily she just grinned at me friendly and didn't get hurt by my dirty language.

Everyday I go through a non-stop, automatic dictionary in my head and it really is non-stop. Only when I sleep, I am in silence. But I have started to see dreams in other languages too, no problem at all!

Living in this language chaos is not always easy and some days it can be really heavy, but most of all it definitely is rewarding. It’s important to take it as it is, laugh at all the spelling mistakes and just go on and smile. After all, it’s only fun to learn a new language and find all the amazing nuances of it! Something new every day.

Have an amazing week!

4 comments:

  1. Jes! En ole ainut! Samoja mietteitä erittäin usein. Kylläkin norjan sijasta puhun islantia päivittäin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei Emsi! Et ole ainoa ja se on jokseenkin helpottava ajatus, että muutkin todella ymmärtävät tätä ajoittaista kielten sekasortoa. Islantikaan ei kai ole sieltä helpoimmasta päästä? Kävin muuten kurkkaamassa blogiasi ja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Lueskelen huomenna lisää paremmalla ajalla :).

      Delete
  2. Samoja tunteita täälläkin! Meillä kotikielenä on pääosin espanja, välillä vaihdetaan suomeen. Kotikielen vaihto on ollut yllättävän vaikeaa, kun on tottunut kommunikoimaan toisen kanssa tietyllä kielellä. Ja kielisekamelska on myös täällä tuttua! Espanjaa ja ripaus suomenkielisiä sanoja, kuten vaikka Vamos al mökki :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Terve Anu! Kotikielen vaihto on tosiaankin vaikeaa, ja yleensä keskustelu päätyy ainakin meillä aina jossain vaiheessa siihen alkuperäiseen, jolla saa varmasti asiansa ilmaistuksi. Väliin juuri niitä "Vamos al mökki"-tyyppisiä yhdistelmiä ja sitten taas joku kieli käyttöön. Mukavia kirjoituksia Venezuelasta, kävin kurkkimassa :)!

      Delete

Lämmin kiitos kun kävit ja kommentoit :) - Warm thank you for your visit and comment :)