Pages

Saturday, April 29, 2017

Sima - Finnish lemonade "sima"

Norjassa ei vappua vietetä läheskään samalla intensiteetillä kuin Suomessa. Jotain pientä työväenmarssitapahtumaa olen kuullut keskustassa järjestettävän, mutta kaikki se iloinen hulina, serpentiinit ja ilmapallot puuttuvat kokonaan. Onneksi kuitenkin vappupäivä on täälläkin kansallinen vapaapäivä, niin saa viettää vappua kotona niin kuin huvittaa.

Tänä vuonna laitoin simaa käymään, joten vapuksi on ainakin luvassa aitoa, suomalaista vappujuomaa. Ja toki nakit ja itsetehty perunasalaatti ovat myös suunnitelmissa. Ehkäpä vain nautiskellaan niitä (minä YO-lakki päässä) terassilla, jos meitä hellitään auringolla. Jännittää, miltä sima maistuu norjalaisen perheeni suussa, kun he eivät sitä ole koskaan ennen maistaneet.

Hauskaa vappua kaikille juhlijoille!

- Jenni




Here in Norway first of May is not as huge celebration as it is in Finland. That's why we are celebrating it just at home; us drinking "sima" and eating potato salad and me wearing my graduation hat (Finnish tradition on first of May). I know in Finland they are having a huge parades and celebrating on the streets and parks all around the country! That's probably the only day you're able to see all the Finns gathered outside together. It's a fun day.

This earlier mentioned "sima" is a traditional Finnish lemonade made of lemons, white and brown sugar and yeast, that Finns drink on May Day. Here, in Norway on the other hand, this drink is not familiar so will be interesting when my boyfriend and my Norwegian family and friends gets to taste it for the first time. Of course I think it's super good!

Happy May Day for everyone!

- Jenni

Saturday, April 22, 2017

Veljekset kuin ilvekset - Brothers from different mothers

Meillä kuuluu perheeseen minun ja avomieheni lisäksi kissamme Kevin ja koiramme Uno. Tähän väliin on syytä mainita, että Kevin muutti tänne mukanani Suomesta ja tutustui Unoon vasta perillä Norjassa. Kaverukset löysivät kuitenkin yhteisen sävelen yllättävänkin nopeasti, ja ovat siitä lähtien olleet kisaileva ja toisissaan kiehnäävä, erottamaton parivaljakko.

Uno on selkeästi herkkä ja unelmoiva, vaikkakin oman arvonsa tunteva vanhaherra, kun taas Kevin on kipakka ja utelias, mutta myös lämmin ja hellyydenkipeä nelivuotias. Ehkäpä tällainen vastakohtien lumovoima on saanut aikaan sen, että tylsää ei kaveruksilla koskaan ole ja yhdessä on sitäkin mukavampaa kehitellä tempauksia, jotka saavat välillä meidät ihmisvanhemmat hulluuden ja ihmetyksen partaalle.

Yksi asia, mikä poikia myös yhdistää, on yhteisvalokuvissa kiemurtelu: molemmat tekevät kaikkensa, jotta yhteiskuvista ei tule onnistuneita (eli yleensä toinen liukenee paikalta heti, kun tajuaa kuvaustilanteen olevan ajankohtainen). Alla onkin harvinaiset yhteiskuvat todisteena kaveruksista. Ehkä kaunis aurinkoinen ilma ja vielä sisällä kotona vanhemmilta salaa sohvalla lekottelu auttoivat asiaa. Sekä kuvaajan salamannopeus ja viekkaus, heh.

Kyllä näiden kahden ystävyys on yksi parhaita juttuja tänne muutossa. Kumpikin kun selvästi kaipasi ystävää. Nyt heillä on toisensa.

- Jenni

"Ei katota kumpikaan kameraan!" - "Let's not look at the camera, right!"
Kevin
Uno
Parasta on loikoilla yhdessä ulkona - Outside in the best company

Our family includes me, my boyfriend and our cat Kevin and dog Uno. Kevin has travelled all the way from Finland with me and he didn't know that there was a new best friend waiting for him here in Norway. Quickly these two became friends and today they are inseparable.

Uno is the sensitive, dreaming old man while Kevin is feisty and curious, but also affectionate young lad with 4-year-olds' energy. Maybe they are a perfect mix together because they seem like they are just brothers from different mothers! And together they do all the things they shouldn't and drive their human parents (us) crazy and premature grey-haired. 

One thing that these two just love to do is ruin pictures of them together. Best way to do that is to disappear together or alone when human starts to prepare the picture shoot. No evidence of this friendship for the outer world!

But today was my lucky day because I got pictures of these two outside AND inside. Had to be quick and sneaky though, heh.

These two getting along and becoming such good friends was definitely one of the best things about moving here. Both of them were alone and needed a friend. Now they have each other. 

- Jenni

Thursday, April 6, 2017

Istutusten aika - Planting time

Työpäivän jälkeen kotipihassa odotti kasa kukkia. Kyse ei tällä kertaa ollut kuitenkaan leikkokukista, vaan pääsisin ihan itse istutushommiin. Kaunis ja lämmin ilma houkuttelikin pihatöihin saman tien. Parasta rentoutumista pitkän työpäivän päätteeksi.

En voisi olla onnellisempi siitä, että tämä entinen kaupunkilaistyttö on vihdoin päässyt nauttimaan pikkukaupungin elämästä ja oman pihan rauhasta. Kuinka ihanaa ja vapauttavaa onkaan työntää sormet multaan ja seurailla kuinka piha alkaa vähän kerrallaan kukoistamaan pitkän talven jäljiltä!

Tästä minä aina salaa haaveilin kaupungissa asuessani ja nautinkin nyt täysin siemauksin siitä, että saan puuhailla omassa pihassa istutusten parissa. Ja oppia kaikkea, mistä jäin ison kaupungin ytimessä paitsi. Ja mikä parasta, saan jakaa tämän ihmisen kanssa, joka nauttii kaikesta tästä yhtä paljon.

- Jenni






There was a pile of flowers waiting outside our house when I arrived home from work. They were also waiting to be put in to soil. Sun was shining and it was nice and warm so why not, me and my boyfriend got into work. It's actually quite relaxing to do after a long day at job.

I couldn't be happier that I've been able to switch a hectic big city-life into this cozy and calm small town life. Own house, own yard and all the quietness. There is something so satisfying about gardening. It's really exciting to see how the nature starts blooming after long winter.

All this is exactly what I always secretly wished for. It's super fun to learn all the new things about plants and gardening! None of this I ever had a chance to have in the heart of a big city. But now I enjoy it even more and best of all: I can share it with someone who enjoys it just as much as I do.

- Jenni

Monday, April 3, 2017

Arjen luksusta - Luxury of an ordinary day

Norjalaiset tykkäävät juoda kahvinsa mustana ja kahvia täällä juodaankin paljon. Itse taas olen suuri maitokahvin ystävä, joten jos kahvipöydästä löytyy maitoa, niin käytän tämän harvinaisen tilaisuuden hyväkseni.

Arkiaamuisin oma pieni onnenhetkeni on, kun istahdan bussiin termosmukini kanssa ja ihastelen maisemia työmatkalla, sekä nautin päivän ensimmäisen kahvini - maidolla tietenkin. Olen siirtynyt juomaan kotona Fairtrade-merkittyä kahvia sekä kahvintuottajia tukevista, että makuhermoja hemmottelevista syistä. Usein lisään kahviini pienen ripauksen Pentikin Tuliaiskahvia, joka tekee aamukahvinautinnosta täydellisen.

Kun ymmärtää ja sisäistää pienet ilot omassa arjessa, tekevät ne arkipäivistä valoisampia ja antoisampia, jolloin työviikotkin tuntuvat sujuvan huomattavasti helpommin. Ja sitten pääseekin taas nauttimaan viikonlopusta. Ehkä tästä löytyykin yksi salainen ainesosa onnellisuuteen?

- Jenni

Arkiaamujen pelastus - Saviour of mornings
Norwegians like their coffee black and they really like to drink coffee here. I prefer my coffee with milk so if there ever is milk at the table, I definitely choose that.

My little moment of happiness in the morning is when I can just sit down at the bus, look at the view and sip my coffee that I have prepared from the ingredients that I like the most: Fairtrade coffee with a hint of Pentik's vanilla and hazelnut coffee - and of course milk. Perfection!

Many times it's the little things that make everyday life so much better. They just have to be found and appreciated. For me this little luxury in everyday life has made my days and work-weeks a lot more easier and enjoyable. And suddenly it's weekend already. Maybe that's one secret key to happiness?

- Jenni